Autio-suvun vanhempien ja lapsien elämänhistoriaa

Liisa ja Jaakko Autio. Eläkepäivien viettoon he muuttivat tupansa naapurissa olevaan pikkutupaan, jonka seinustalla he ovat kuvassa.

Isovanhemmat asuivat Alahärmän Huhtamäen kylässä Huhtamäen koulun naapurissa. Isoisä nimeltään, Jaakko Nikolai Autio, joka oli s.1873 Kauhavalla. Isoisä muutti Alahärmään mentyään naimisiin Sanna-Maija Isomäen kanssa. Heille syntyi kolme lasta, joista vain keskim-mäinen jäi eloon Senja, jonka mies oli Jaakko Hautala.
Isoisäni ensimmäinen vaimo oli s.1871 ja k.1896. Jaakko Autio oli ollut sotaväessä Vaasan Tarkka-ampujan pataljoonassa, sinä aikana häneltä kuoli vaimo, 2 lasta ja paloi talo Alahärmän Huhtamäessä.

Isoisäni 2.vaimo oli Liisa o.s Huhtala, s.1881, myöhemmin Huhtamäki.
Jaakko ja Liisa Autio olivat menneet naimisiin v.1898, he asuivat Aution
talossa, joka sijatsi Alahärmän Huhtamäen kylässä.
Jaakko ja Liisa Autiolla oli maanviljelystila ja karjaa, joita heidän lapset saivat olla paimenessa kesäisin.

Heidän ensimmäinen lapsi Amalia Vilhelmiina syntyi 29.10.1899, hän asui Alahärmässä ja meni naimisiin Matti Peltokankaan kanssa ja muutti Perkiömäkeen maalaistalon emännäksi. Amalia muutti kuitenkin takaisin Huhtamäkeen miehensä kuoleman jälkeen.
Toinen lapsi, Oiva Johannes, s.1901, hän asui nuoruutensa Alahärmässä ja meni naimisiin Tilda o.s Järven kanssa.
He muuttivat Kokkolaan, jonne perustivat perheen ja sekatavarakaupan. Siellä he asuivat elämänsä loppuun asti. Oiva Autio kuoli 5.10.1985.

Kolmas lapsi, Emmi Elisabeth, s.13.11.1903, asui Alahärmässä ja meni
naimisiin Matti Heikkilän kanssa. He harjoittivat maanviljelystä ja karjan-
hoitoa Alahärmän Koskenkylässä, jossa he asuivat kahden pojan kanssa. Siellä he asuivat vuosikymmeniä. Emmi Heikkilä asui vanhemman poikansa perheen kanssa samassa talossa. Emmi siirtyi viettämään vanhuuden päiviä vanhainkotiin, jonne hän kuoli 10.11.1986.

Neljäs lapsi Matti s. 3.4.1905, eli vain kuukauden verran, kuoli 3.5.1905.

Viides lapsi Jaakko s.18.6.1906, asui vanhempiensa kanssa, jossa hän
eli nuoreksi mieheksi. Hän meni sotapalvelukseen Viipuriin, jona aikana, hän kuoli 29.7.1927, kun umpisuoli puhkesi, siitä aiheutui vatsakalvon- tulehdus.

Kuudes lapsi, Väinö Kaapriel s.5.6.1908, asui Alahärmässä ja meni naimisiin Elman kanssa. He muuttivat perheen perustamisen jälkeen Turkuun. Perhe muutti myöhemmin Kanadan Torontoon, jossa he asuivat
elämänsä loppuun asti. Väinöllä ja Elmalla oli 2 poikaa perheineen Kanadassa, jossa asuvat edelleenkin. Väinö Autio kuoli siellä 30.4.1985.

Seitsemäs lapsi, Valtteri syntyi 30.5.1910, asui Alahärmässä ja teki töitä kotitalossaan vanhempiensa apuna. Hän osallistui jatkosotaan v.1941- ja
kaatui isänmaan puolesta taisteluissa 19.7.1941. Hänen leposija on Ala-
härmän hautausmaalla sankarivainajien paikassa.

Kahdeksas lapsi, Elmeri syntyi 17.3.1912, asui Alahärmässä nuoruus-vuosina, meni naimisiin Marian o.s Paloniemen kanssa. Elmeri pääsi seminaariin Sortavalaan, jossa valmistui kansakounluopettajaksi. Hän oli toiminut opettajana useammilla paikkakunnilla. Kauhavan kirkonkylän kansakoulussa, jossa hän toimi opettajana ja asui perheensä kanssa koululla 1950- ja1960-luvuilla. Elmeri ja Maria Autio asuivat omakotitalossa Kauhavalla loppuelämänsä. Elmeri Autio kuoli 3.5.1990.

Yhdeksäs lapsi, Aarno syntyi 10.6.1914, hän eli noin puolen vuoden ikäiseksi, kuoli 27.12. 1914.

Kymmenes lapsi, Effi Magdalena syntyi 13.11.1915, asui Alahärmän
Huhtamäen kylässä, lapsuuden kotipaikalla melkein koko elämänsä ajan.
Hän meni naimisiin Oiva Ylisen kanssa ja he perustivat perheen ja raken-sivat omakotitalon, jossa asuivat kolmen tyttärensä kanssa. He tekivät
elämäntyönsä maanviljelyksen ja karjanhoidon parissa. Effi Ylinen kuoli
Alahärmän terveysaseman hoivaosastolla 29.7.2007.

Yhdestoista lapsi, Kerttu Kyllikki syntyi 5.7.1919, asui Alahärmässä vanhempiensa ja sisaruksien kanssa nuoruusvuosiin saakka, jolloin
hän meni harjoittelijaksi ½ vuodeksi Lapuan Kunnallissairaalan v.1939
alkaen 30.6.1940 asti. Pian harjoittelun päättymisen jälkeen Kerttu Matoniemi o.s Autio meni Vaasaan v.1941 SPR:n Apusisar- kurssille, jonka jälkeen hän sai komennuksen SPR:n kautta 1.2.1942 Joensuun yleiseen sairaalaan ja Kontioniemen sotasairaalaan. Siellä hän työskenteli jatkosodan päättymiseen 1944 asti. .
Kerttu Matoniemi asui Kortesjärven kirkonkylässä miehensä kuoleman
jälkeen vielä 30 vuotta, kunnes hän nukkui pois 4.9.2009.

Kahdestoista lapsi, Eila Kaarina s.1923, asui Alahärmässä lapsuus- ja nuoruusvuosina kotonaan. Hän oli ollut Perkiömäen kaupassa töissä sota-aikoinakin. Hän meni naimisiin 1942 Artturi Hepomäen kanssa, he
perustivat perheen sodan jälkeen, kun heille syntyi poika 1946 ja tytär
1950. Perhe muutti Hämeenlinnaan 1948 ja asuivat rakentamassaan omakotitalossa vuoteen 1963 saakka. Eila ja Artturi Hepomäki asuivat
Vaasassa 1963-1988, jonka jälkeen muuttivat Imatralle Karjalan kunnail-
le vanhuuden päiviensä viettoon. Eila Hepomäki kuoli 1.6.1992.

Tässä on aika lyhyesti kerrottu Aution sisaruksien elämänkertoja.

Jaakko Aution lapset perheineen kuvattu kesällä 1953.

Isoisäni asui naapurin pikkutalossa vanhimman tyttärensä, Amalian kanssa (s.1899) , joka hoiti häntä loppuaikoina, koska vaimo Liisa Autio oli kuollut tammikuussa 1945.

Isoisäni Jaakko Autio kuoli joulupäivänä 1955 ja haudattiin 1956 loppiaisaattona Alahärmän hautausmaalle. Minulla on joku pieni muisto isoisäni hautajaisista, vaikka olin silloin alle 6-vuotias. Kuljimme Terttu-serkkuni kanssa isoisämme arkun perässä, kun kantajat veivät hänet haudan lepoon.

Kesällä 1953 Jaakko Aution lastenlapsia.

Lastenlapsia oli 14 isoisän ympärillä, kun vietettiin hänen 80.vuotisjuhlaa Alahärmän Huhtamäessä vuonna 1953. Lapset perheineen viettivät ennakkoon isoisän 80.vuotisjuhlaa jo kesällä 1953, koska hänen syntymäpäivä oli 09.10.1953. Kuvassa vas. Heikki, Antero, Matti, Maria ja Marja. Ylin rivi vas. Risto, Anneli ja Tuula. Oikealla ylärivi: Kaija, Airi ja Aino.

Amalia-tädin tuvalla kesällä 1962. Kuvassa vas. Eila, Amalia ja Artturi

Lapsuudenkodin naapurissa oli pieni talo, jonne hän sai muuttaa vanhempiensa ns.eläketupaan vanhaa isää hoitamaan.
Amalia Peltokangas o.s.Autio kuoli Voltin vanhainkodissa 18.12.1973.

Aution kauppa Kokkolassa

Oiva ja Tilda Autiolla oli Kokkolassa; Sekatavarakauppa, joka sijaitsi
Ouluntie 42, samassa talossa he asuivat lastensa: Lyylin, Eilan ja
Annelin kanssa

Kerttu ja Veikko Matoniemen tila.

Kerttu Autio meni naimisiin Veikko Matoniemen kanssa 1948 ja muutti miehensä kotitaloon emännäksi Kortesjärven Purmojärvelle.
He tekivät työnsä maanviljelyksen ja karjanhoidon parissa 1979 asti.