Sirkan kokemaa ja kuulemaa mummolassa
Kun meni Mummolaan vaari oli aina pajassa.Hän kävi sisällä vain syömässä ja kesällä hakemassa kalat Syvässäjärvessä olevista rysistä. Mummo käytti Lydia nimeä, mutta en muista kenenkään koskaan kutsuneen häntä muuta kuin mummoksi, koska minun synnyttyäni hän oli jo kasvattanut omat lapsensa aikuisiksi. Siinä sivussa oli pyörinyt jo lapsenlapsiakin. Vaari oli torpparina Rautalampiin kuuluvalla Istunmäellä, kun vanhimmat lapset syntyivät ja hän opetteli isänsä nikkarin ammattia, mutta rauta veti häntä puoleensa ja he muuttivat Rautalmmin kirkonkylään Koskipäähän, jossa entisestä tulitikkutehtaasta riitti rakennuksia sekä pajaksi että asunnoksi.
Vuonna 1919 heille valmistui talo Koskipään viereiseen hevoshakaan. Talossa oli tupa ja kaksi kamaria. Erityisesti muistan ihmettelyn
kamarin korkkimatosta. Naimisiin mentyään vanhin tytär Hilda sai
kamareista perheelleen asunnon. Tontilla oli tietysti sauna ja navetta, kaksi lehmää ja lampaita. Mummo teki heinät ja kerput lehmille, vaari laittoi heinät " huasialle". Mummo karäsi hellapuut ja äitini ihmetteli kuinka suuria kuormia hän pystyi selässään kantamaan. Peruna kasvoi ja suorat juurikasvipenkit perheelle ruuaksi. Mummo oli myös ensimmäisiä mansikanviljelijöitä Rautalammilla. Ossi ja Hannu vahtivat tarkkaan ensimmäisten mansikoiden kypsymistä ja pistivät ne heti suuhunsa. Pihassa oli myös sireenimaja ja sen vieressä kaareva kukkapenkki ihanantuoksuista reseda-nimistä kukkaa kasvavana. Tuvan päässä kasvoi "jorineita" ym. kukkia. Kukkapenkit olivat joko säntillisen suoria tai kaarevia.
Mummo oli myös huolellinen maidon käsittelijä. Kahverissa tuvan vieressä säilytettiin maitoleilit ja kerma kerättiin maidon päältä.
Mummo kirnusi kotona voin ja teki maailman parhainta kokkelipiimää.
Leipomiset tehtiin myös huolella ja mummon tavaramerkki olivat korput, niin kauniita en muualla ole nähnytkään. Kalakukko oli paikallinen herkku ja vaari aloitti kalakukon kannen avaamisella aina
tietyllä veitsellä.Mummo itse ei uskonut voivansa syödä vatsansa takia muuta kuin hiiväleipää ja keitettyä maitoa, mutta eli yli 90-
vuotiaaksi kunnanlääkärin ihmetykseksi.
Kesäisin mummolassa oli vilkasta. Suku oli hajaantunut maailmalle
leivän perässä ja kesälomalle ajan tavan mukaan tultiin koriseudulle ja käytiin sukulaisia tapaamassa. Vakituinen kesävieras oli Ossi-serkku Helsingistä ja hän veti meitä paikkakuntalaisia mummolan pihapiiriin. Ossi oli opettanut pässin kaverikseen ja houkutteli meidät pienemmät pässin aitaukseen, josta vihainen pässi sai meidät kiireesti hyppäämään aidan toiselle puolelle.Karttupiilon leikkiminen oli kaikille mieluista puuhaa ja polkupyörän renkaita pyörittäen juostiin ympäri kylää.Ossi sai olla vaarin kanssa pajassa ahjoa vetämässä ja siitä hän oli ylpeä. Mieluisinta hänelle oli kuitenkin päästä Ravaldin Kallen autossa pitäjälle myymään Husqvarnan ompelukoneita. Yrjö-sedän tytär Kyllikki oli myös ollut kesävieraana mummolassa, koska Helli muisteli hänen pudottaneen kahvikupin ja lohduttautuneen sillä, ettei särkynyt muuta kuin korva. Taina muistaa olleensa siellä äitinsä ja sirarensa Toinin kanssa kesäisin. Yrjö oli löytänyt Helsingistä itselleen morsiamen ja kirjoitti äidilleen, että morsian tulee lomalle Rautalammlle ja hänet tuntee siitä, ettei Rautalammilla ole yhtään niin kaunista naista. Taisivat miniät joskus riidelläkin, koska pyykkirannasta on jäänyt elämään sanonta:
"Sinulla on ihan mustikkapaskan väriset silmätkin."
Mummo oli uskollinen kirkossakävijä.Hän asteli joka sunnuntai arvokkaasti kirkkoon musta, hyvästä kankaasta tehty takki päällään ja musta huivi huolellisesti sidittuna päähän. Muistan äitienpäivän,
jolloin Taimelassa oli äitienpäiväjuhla kirkon jälkeen. Mummo tuli kertomaan juhlien jälkeen meille, että äideille laitettiin kukka rintaan, mutta hän ei huolinut, kun on kasvattanut lapsensa huonosti. Hän on synnyttänyt 12 lasta, kasvattanut aikuisiksi 9 ja saattanut heitä aikuisina 2 hautaan.